Hupsista, miten viikko onkaan vierähtänyt nopeasti. Kohta onkin jo syksy.. ja joulu.. Mutta ei mennä asioiden edelle, vaan nautitaan kesästä. Niin me ainakin teimme tänään!
Tänään on ollut kaikin puolin hyvä päivä, sillä möhkis taitaa jättää meidät nyt vihdoin rauhaan. Ikävä kyllä, loputkin
perheestä saivat kuitenkin ikävän möhkis taudin itselleen. Tosin pienellä
viiveellä kylläkin ja nyt tämä täti alkaa olemaan tyystin kyllästynyt
siihen. Viikonlopun aikana
olen saanut tuntea hurjaa yh-äitinä olemista. Pyykkäystä, kolmen lapsen vahtimista, torumista, siivoamista, ruuanlaittoa, vaippojen vaihtoa, leikkimistä, ulkoilua, nukuttamista.. Lista vain jatkuu.. ja jatkuu.. Isäntä lähti poikien kesken polkupyöräilemään Turun saaristoa tutuksi ja kotiutuu onneksi tänään. Muksut kun ovat olleet kipeitä,
ei ole voinut käydä edes naapurissa kylässä. Viikonloppu on tuntunut
siis YLIpitkältä.
Onneksi viikonlopun
aikana minulla on ollut ilonani äitini ompelukone. Miten sitä voikaan
iloita niin paljon vanhasta ompelukoneesta. Sen avulla olen päässyt
muihin ajatuksiin lasten nukkuessa ja saanut sen avulla tehtyä edes
jotain.. Jotenkin minusta alkaa tuntua, että nyt olisi aika hankkia
vihdoin ja viimein oma kone. Äitini omat hommat saavat vain odottaa
vuoroaan, kun kone suruttaa meillä päivin ja öin.
Vähän viiritilausta ja kummipojan täkki on enää tikkausta vaille valmis. En ole pitkään aikaan tehnykkään noin isoa täkkiä ja vähän pelottaa, miten se tikkaaminen onnistuukaan.. Toivottavasti iso mies pitää siitä!
Viime
syksynä olin kaivamassa pihaltamme ruusupensasta ylös ja meinasin
heittää sen jonnekkin hyvin hyvin kauas. Siitä ei viime vuonna tullut
yhtäkään ruusua. Onneksi kuuntelin äitiäni ja jätin ruusupensaan vielä
muhimaan paikoilleen. Sillä nyt pensas on kukkinut ihan mahdottoman
paljon ihanan tuoksuisia ruusuja. Pensas selvästi näytti minulle, että
kyllä täältä vielä tullaan. ;) Lisäksi muutama pioni on näyttäytynyt. Ensi vuonna odottelen niitä innolla lisää!
Ruusuisiin tuoksuihin. Hyvää alkavaa viikkoa!










Säännöllisesti käyn täällä lukemassa :) Seurasin teidän isännän pyöräilyreissua ja sympatiani ovat kotonaolevan äidin puolella, kun tiedän sen puolen realiteetit ;) Toki lomansa kummallekin vuorollaan. Ihanaa kesän jatkoa!
VastaaPoistaAnni
Kiitos Anni kommentista. Ja erittäin mukavaa, kun käyt lukemassa blogiani. Lämmittää mieltä, kun tietää että joku jaksaa lukea kirjoituksiani. :) Isäntä oli lomareissustaan onnellinen, mutta luulen että tämä äiti oli kyllä vielä onnellisempi kun isäntä palasi kotiin. Neljät kädet ovat kyllä mukavammat tämän katraan kanssa. ;)Oikein ihanaa kesän jatkoa myös teille sinne!
Poista