perjantai 3. huhtikuuta 2015

Pääsiäinen


Pitkän mietiskelyn ja pohdinnan jälkeen päätin kuitenkin piipahtaa vielä täällä. 
Olen nimittäin harkinnut, että jos jättäisi tämän kirjoittelun ja bloggauksen..
ainakin hetkeksi. 

Elämä on melko hektistä juuri nyt. 
Vaikka vielä en ole muualla "kuin" kotona.

Termiitit pitävät omaa kohellustaan ja välillä tuntuu että päivät ovat ihan super raskaita.
Ihan vain tämä arkinen aherrus.

Nyt kun aurinko on alkanut näyttämään paistettaan
(aina silloin tällöin
käteni hamuilevat kameraa käteensä. 
Mutta sitten todellisuus iskee ja tajuan, 
että joka ikinen nurkka, 
sohva ja lattia ovat täynnä leluja, vaatteita, piirustuksia..
Listaa voisi vain jatkaa ja jatkaa.

Sitä mukaa kun siivoan, sitä enemmän kaaosta syntyy.
Välillä hyväksyn asian että "tämä on nyt tätä, ruuhka vuosia",
mutta välillä huomaa että se sama "vanha nainen" kuin aina ennenkin,
ei vain kestä yhtään
oman kämpän sekamelskaa.

Joten, välillä ei vain kiinnosta ottaa mitään kuvia. 
Vaikka aurinko ja ihana tuleva kevät antaisivatkin siihen mahdollisuuden.
Koska välillä kuvaus vaatisi ihan mahdottoman ponnistuksen siivoukseen ja tavaroiden "raijjaamiseen".

Päätän olla kuvaamatta. 
Ja sitten tajuankin, että viime postauksesta on kulunut..
päiviä, viikkoja ja jopa kuukausia.

Mutta, täällä sitä ollaan. 
Kevättä odottelemassa.

Monta rautaa tulessa.. Omassa päänupissani.
Taas jälleen kerran. 
 

 Termiitit rakastavat nykyään leffaa "Räyhä Ralf".
Sitä voitaisi katsoa päivästä toiseen ja monta kertaa päivässä. 
Uskomatonta miten noinkin pienet jaksavat keskittyä jo pitkään elokuvaan ja
 nauravat isoon ääneen sen kohtauksia.

Tilkkutäkkejä on tullut ommeltua nyt kovin vähän. 
En ole edes tainnut näyttää täkkejä, jotka lähtivät rakkaan ystäväni värikkäille lapsille jo ennen JOULUA.



Pieni tuleva vauva sai myös pupua kainaloon sekä täkkiä sänkyynsä. 


Sain minä joku aika sitten tehtyä isommalle neidille uuden täkin.
Pidin kovasti hänen edellisestä täkistään, 
mutta harmituksekseni tein siitä hitusen liian pienen. 
Asia vaivasi minua sen verran, että pienempi neiti sai vanhan ja isompi neiti sai isomman.

 


 
Olin ajatellut tekeväni täkistä jo vähän muuta kuin vaaleanpunaista, 
mutta neiti halusi ehdottomasti sitä täkkiin mukaan.
Lisämausteena hieman vihertäviä kankaita. 

Ja melkein unohdin..
Juhlani olivat onnistuneet. 

Päivä oli mitä mahtavin.
Laulua, tanssia, ruokaa, kahvia, seurustelua ja hurmaavaa kakkua.
Mustavalko teema oli ihana. 
Ja ihana H valmisti taas huimaavan kakun juhliin sopivaksi.


Päivässä oli niin monta muistettavaa, että unohdin tietysti kamerani kotiin.
Onneksi edes muutamia kuvia sai ikuistettua kännykän kameralla. 

Mutta nyt me laitamme saunan päälle ja 
toivotamme kaikille oikein rauhallista pääsiäistä kaikille!

Palataan.. taas joskus!

maanantai 9. helmikuuta 2015

"Kolkyt"


Ihanat kelit ovat suosineet meitä ja lunta on tullut tänne ihan uskomattoman paljon.
Lumihommia on saanut tehdä yllin kyllin. 
Tuntuu että meidän takapihalla on lunta niin paljon kasoissa, 
että mahtaako juhannukseksi sulata.

Lapset tykkäävät kun saavat pihalle mentyään laskea saman tien mäkeä. 
Tosin tämä mäki menee suoraan vuorenkilpien yli.
Keväällä nähdään ovatko vielä hengissä.  



Ihanasti aurinko jo alkaa näyttämään itseään enemmän.
Päivät pidentyvät joka päivä yhä enemmän.



Viime viikonloppuna minulla oli tupa täynnä mummuja.
Ja olihan siellä muutama pappakin. 

Nyt on sitten yksi vuosirengas tullut lisää ikää.
Vaikka ikä painaa ikävästi päälle,
 olen saanut todeta että on minulla ihania ihmisiä ympärillä.

Veljeni perheineen, vanhempani ja ystäväni perheensä kanssa 
olivat osanneet ajatella niin ihanasti minua. 
 
He ovat seuranneet läheltä minun toiveitani ja unelmiani, 
ja osanneet tehdä niistä totta!

Olenhan täälläkin jo kertonut unelmoivani uusista SOHVISTA.
Jotenkin aina tuo haave on mennyt kauemmaksi, kun joku uusi meno on tullut eteen.
Ja myönnän kyllä lykänneeni ajatusta aina välillä ihan lastenkin takia eteenpäin.

Mutta nyt se on sitten täällä, kotona.
Uusi sohvani. 
(ehkä ihan hivenen myös isännän ja lasten)
Ja valkoinen sellainen. 
Josta niin kovin pidän.
Kiitos ihanat!!

 
Koko olohuone koki uuden mullistuksen.
Pelkästään huonekalujen siirtelyllä saa paljon aikaan. 
Puusohva pääsi nyt suurempaan osaan.
 

 Nyt vain odotellaan kevättä ja aurinkoa meidän olohuoneeseen. 
Seuraavaksi alankin haaveilemaan uudesta nojatuolista.
Eikös se vähän niin mene, että unelmia pitää olla?
Kun yksi haave toteutuu, aletaan pohtimaan uutta. 

Ensi viikonloppuna onkin vuorossa toisenlaiset juhlat.
Mammat ja äijjät kootaan yhteen ja juhlitaan vähän railakkaammin synttäreitä. 
Ainakin toivottavasti.
Kerranhan sitä vain "kolkyt" täytetään.

Ihanaa alkavaa viikkoa!!


lauantai 24. tammikuuta 2015

Tammikuu

Hyvää tammikuuta!


Uusi vuosi ja uudet kujeet ovat jälleen lähteneet käyntiin. 
Toivottavasti tästä vuodesta tulee antoisa.
Erilainen ainakin.
Sen voi jo tietää ennalta. 
Syksyllä viimeistään on muutoksen aika, ihan pakosta. 
Mutta ei mietitä sitä vielä. 
Vielä saan nauttia (ja hermoilla) kotona muksujen kanssa. 

Rakastan niin vuoden alkua, kun jokainen päivä alkaa pikkuhiljaa pidentyä.
Kevät.
 
Vielä silti voi nauttia kynttilöiden tuikkeesta ja nauttia lämmintä kaakaota. 

Ihanaa että lumi on pysynyt taas hetken maassa ja 
lapset ovat voineet laskea pulkalla päivittäin. 
Meillä kun tämä oma piha on yhtä mäkeä, 
niin ei tarvitse kauaksi mennä kun voi jo pulkkaan istahtaa. 

Kodinhoitohuone valmistuu pikkuhiljaa.
Seinät alkavat olla kunnossa.
Eilen valmistui lattia.
Silikonia sinne ja tänne ja hieman listoja.

Kattoon hommasimme "spotit" jotka ovat yllättävän tehokkaat. 
Ihana veljeni niitä vinkkasi ja oli kyllä loisto juttu.
Seinät saivat siis valkoista melko leveetä paneelia 
ja lattia harmaata laattaa. 





Vielä on mietinnässä kaappien järjestystä.
Ehdottomasti tahdon siivouskaapin, 
jollaista en ole koskaan omistanut. 
Imuri on pyörinyt siellä minne se on mahtunut. 
Ja varsinkin pesuaineille ja liinoille olisi ihana saada oma paikka. 
Minä kun niin rakastan siivoamista. 

Ensi joulun toivelistaan voisin kirjoittaa jo kuivausrummun. 
Tämän perheen kanssa se olisi ihan huippu tarpeellinen. 

Viime viikkoina olen koittanut suunnitella synttäreitä.
Tällä kertaa en muksujen vaan omiani.
Täydet kympit tulevat eteen ja olisi sitä kiva juhlistaa ystävien kesken. 

Katsotaan saadaanko mitään aikaiseksi.

Nyt kuitenkin toivotan kaikille oikein hyvää lauantai illan huumaa!