torstai 25. heinäkuuta 2013

Ihanat Räsymatot


Tämänpäivän kohokohdat lapsilla on ehdottomasti ollut terassilla oleva pikku kylpyhetki ja räsymattojen valkkaaminen grillikatokseen. 

Mattojen valitseminen tuotti sen kaiken mahtavimman ilon: suoraan nurmikolle sikin sokin. Elma isosisko juoksi pienempiä karkuun ja kaikki kolme kikattivat yhtä soittoa. Ihanaa katseltavaa. Viime päivinä kun on ollut sallittua enemmän itkua ja huutoa, joten naurua oli ilo kuunnella. Kengät piti ottaa pois, välillä huilattiin ja jatkettiin taas..

Pienet on heillä ilot. Ja minulla iso ilo siitä, että he voivat jo taas hieman paremmin.

 

Nyt on katokseen valittu muutama isäni äidin tekemät matot ja seuraavaksi alan pohtimaan minkalaiset verhot sinne tulisi tehdä. Mutta niistä sitten lisää myöhemmin..


keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Maistijaisia


Ihana lämmin kesäpäivä takana ja kova tohina ollut päällä. Isovanhempani kävivät kylässä, kahvittelua, rupattelua ja herkkuja. Siinä sivussa ruuan laittoa ja vielä hieman kipeisten kaksosten hoivaamista. Kyllä, meillä viihtyy kaikenmaailman möngertelijät. Möhkis lähti, kuumeet saapui. Huoh! Isompi neiti hyppii tylsyyttään seinille, kun joko me olemme kipeitä tai sitten naapurin perhe sairastaa.

Vielä ei meidän "kesä-asunto" ole valmis, mutta ajattelin teille antaa maistijaisia. Kyllä siellä päivittäin jotain pientä tapahtuu, mutta hiljakseen.

Kamiinan suhteen meillä kävi "hillitön munkki" ja saimme melkein puoli-ilmaiseksi yhdeltä vanhalta sedältä aikansa nähneen kaminan. Se on joskus aikoinaan lämmittänyt kehoa että mieltä vanhan vr:n veturitallissa. Nyt se tekee sitä samaa meille, meidän ystävillemme ja sukulaisillemme.Isäntä sai tahtonsa läpi ja sai tulisijan sijaan kamiinan. 






Olin suunnitellut isäni kotopaikasta löytyneestä vanhasta peiliovesta meille katokseen pöytää. Isäntä pyöritteli mielessään miten pöytään saisi tehtyä jalat ja miten koko homma kokonaisuudessaan toimisi siellä. Hän koitti esittää muita vaihtoehtoja (koska peiliovi kuuluu kuulemma olla ovena, eikä pöytänä) ja minä tietenkin tyrmäsin omaan tapaani isännän vaihtoehdot ;). Noh, kuinkas ollakkaan, ukkini kun kävi meillä ja kuuli suunnitelmistamme,hän alkoi ehdottaa vanhasta aittasta löytyvää pöytää. Vaikka olen aitan käynyt läpi tuhannen ja yhden kerran, en silti ole pöytään törmännyt. Kuinkas ollakkaan pöytä tönöttää katoksessamme odottaen juuriharjalla pesua. Peiliovi siirtyi takaisin varastoon ja odottelee siellä parempia päiviä. ;) 

(Lisään kuvia pöydästä, kunhan olen saanut sen vain harjattua vähän edustavampaan kuntoon.) 


Nyt on ollut pitkä päivä takana ja on aika painua pehkuihin. Huomenna uudet kujeet! Öitä!

lauantai 20. heinäkuuta 2013

Terveisiä kesäreissulta

Ihanat vanhempani ottivat meidän hullun katraan hoiviinsa kahdeksi päiväksi ja yhdeksi yöksi että me isännän kanssa pääsisimme jonnekkin kahdestaan. Ihana anoppini ja appiukkoni lainasivat meille heidän omaa asuntoautoaan ja matka taittui sen kanssa enemmän kuin mukavasti. Vielä keskiviikko iltana meillä oli keskustelua isännän kanssa minne auton nokan suuntaisimme. Omat ajatukseni matkamme päämäärästä olivat hyvinkin selvät, mutta hieman piti isäntää siihen suuntaan taivutella.






Nyt on kuitenkin  Porvoo nähty ja se oli IHANA. Varsinkin kaupungin vanha osa. Mitä katuja, kauppoja, putiikkeja, kahviloita, taloja.. Ah ja vielä kerran ah. Mahtavatko ihmiset siellä tajuta, kuinka ihanassa kaupungissa he asuvat. Minun ja (ehkä isännän) onneksi saavuimme sinne vasta myöhemmin iltapäivällä (Ikeassa menikin suurempi aika mitä oli tarkoitus) ja suurin osa kaupoista oli menossa kiinni tai oli jo. Mutta minulle kyllä riitti mainiosti ihailu ja katselu näyteikkunoiden ulkopuoleltakin. Kävimme nauttimassa kesäkahvilassa joen vieressä kahvikupposet ja pidättelimme hetken sadetta hyvän musiikin tahdissa.


Päivän päätteeksi menimme Porvoon leirintäalueelle muistelemaan miltä se tuntui olla taas karavaanien leirintäalueella yötä. Tuli ihan nostalgiset fiilikset, kun pienenä tyttönä kävimme joka kesä vanhempien kanssa vaunuilemassa. Oli se vaan niin mukavaa!

Jotta automatkalla ei olisi tullut tylsää, kerkesin nappaamaan ennen lähtöämme pienen kerän valkoista matonkudetta mukaan, josta olen suunnitellut jo kauan aikaa meille vessaan uutta mattoa. Aloin jo ensimmäisillä kilometreillä leikkaamaan sitä kahtia, koska se oli niin paksua virkattavaksi. En ihan saanu sitä valmiiksi, mutta tuli sekin aika autossa istuessa käytettyä hyödyksi. :)



Seuraavana päivänä suuntasimme Hämeenlinnaan kautta kotiin. Sielläkin olisi mielellään kulkenut ja katsellut ympärilleen enemmän, jos vain aika olisi antanut myöden. 





Vaikka reissulla oli mukavaa, kyllä on aina mukava palata kotiin. Oli ihanaa nähdä kolme pikkuihmistä ja nähdä että vanhempani olivat "koitoksesta" selvinneet. Lapsilla oli mukavaa vaihtelua, kuten myös meillä.  

Huomenna olisi tarkoitus käyttää kaikki ilo irti isännän viimeisestä lomapäivästä ja laittaa grillikatosta taas enemmän kuntoon. Katsotaan mihin malliin se huomenna saadaan..

Sateista illanjatkoa!

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Hääpäivämme


Perhosia,
jännitystä, 
rakkautta,
stressaamista,
meikkaamista, 
kampauksia,
sovittamista,
ajamista, 
hikoilua,
ihania hetkiä,
musiikkia, 
tanssimista, 
ystäviä,
laulamista,
halaamista, 
pussaamista
ja ennenkaikkea ihania muistoja. 

Näitä tunsimme kolme vuotta sitten. 
Ja joitakin niistä asioista edelleen myös tänään. 
Toivottavasti myös huomenna
ja tulevaisuudessa.

Ihana hääpäivämme!



sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Mekkotehtailua

Olen jo aikoja sitten ostanut ihanan "Mekkotehdas"-kirjan ja päättänyt että yritän tehdä neideille kirjan mekkosia. Kauan se vei, mutta nyt sain tehtyä ensimmäisen harjoitusversion. Se on selvästi "harjoituskappale", koska virheitä löytyy. Mutta ensikerralla tiedän miten kannattaa tietyissä kohdissa toimia. Olen tyytyväinen, että ylipäätään osasin "lukea" kaavoja, koska viimeksi olen tehnyt kaavoista yläasteella.  Mekon tein kotoa löytyneestä puuvillakankaasta ja seuraavaksi meinaan kyllä kokeilla trikoota, jos se laskeutuisi paremmin käytössä. Luultavasti puuvilla on kyllä helpompaa ompeluvaiheessa..  Seuraavan mekon ompelu innostus voi tulla vasta puolen vuoden päästä.. Tai huomenna.. Kuka sen tietää.. Mutta aivan ihastuttavia ovat nuo mekot. Kannattaa siis ehdottomasti tutustua kirjaan. Sieltä löytyy muutakin kuin mekkoja!
 



Yhtenä päivänä annoin koneen taas surista muun kuin mekon tahdissa ja tein yhden viirin pikkuiselle pojalle. Niitä on niin mukava tehdä. Saa nopeasti näkyvää aikaan!



Tänään saimme maalattua grillikatoksen toiseen kertaan. 
Se kaipaa ehkä vielä kolmatta sudinvetoa, mutta annetaan toisen kerroksen ensin kuivua. Ja minun oikean käteni levätä. ;) 
Kuvia tulee, jahka keritään! 

Hyvää sunnuntaita kaikille!

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Grillikatos

Noniin, nyt se sitten vihdoin alkoi.. Meidän grillikatoksen ehostaminen. Vielä on matkaa jäljellä, mutta ajattelin pistää muutamia vaihe kuvia tänne pällisteltäväksi.


Tästä siis lähdettiin. Tai ei oikeastaan varsinaisesti vielä tästäkään, vaan sen aivan mahdottoman ja järkyttävän tavara määrän tyhjentäminen oli se ensi askel tässä touhussa. Nyt onkin ollut mielenkiintoista järjestää tavarat, kun autotalliin ei voi viedä enää mitään. Koska sekin pitäisi saada täysin tyhjäksi remonttia varten ja puuvarasto täytyisi saada täyteen puita tulevaa talvea varten. Noh, nyt onkin tavarat sitten ripoteltu sinne tänne. Ja kun jotain tiettyä esinettä etsitään sitä sitten kirotaan ja pärrätään minne ihmeeseen juuri SE ängettiin.

Katos siis tyhjennettii, piippu piti purkaa koska se oli hajoamaisillaan ja sen sivut päästi  sisälle vettä. Seuraavaksi isäntä hajoittikin seinän jotta saimme kaksi ikkunaa metsään ja pellolle päin. Vielä kun joskus saisi kaadettua lisää puita ja nurmikkoa alamäkeen, niin olisi komiammat näkymät. Siihen on kyllä vielä pitkä matka..


Seuraavaksi kävimme suurta keskustelua vanhoista suulin laudoista. Ja onneksi sellaiset löytyi meidän mäestä, koska seinä näyttää mahtavalta! Vanha lauta on kyllä niin mukavan näköistä!

Nyt pitäisi jo maalisudin viuhtoa muut seinät valkoisiksi, mutta sitä ei pysty suorittamaan kaksosten ollessa hereillä. Isompi neiti tulisikin mielellään auttamaan, mutta vielä täytyy muutama vuosi jaksaa odotella. Sitten luulen, että otan jo mielelläni hänen apunsa vastaan. ;) Eilinen päivä meni "uuden" tuttavuuden luona kyläillessä ja ihaillessa heidän taloaan. Olipas jälleen mukavaa rupattelua! Sen jälkeen siirryimmekin isännän vanhempien luo illaksi. Maalaus on siis vielä pahasti kesken..

Olemme kovasti pohtineet mitä teemme tulisijan ja piipun suhteen. Otammeko jonkun muuraamaan uuden piipun samalla paikalle vai laitammeko vanhan kamiinan siihen. Vielä on ajatukset avoinna, koska eivät kamiinatkaan mitään ilmaisia ole. Edes ne vanhat.

Palailen katoksen pariin, kunha siellä tulee taas uusia muutoksia.
Mukavaa viikonloppua!
 

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Möhkistä, ompelua ja yh- äitiyttä!

Hupsista, miten viikko onkaan vierähtänyt nopeasti. Kohta onkin jo syksy.. ja joulu.. Mutta ei mennä asioiden edelle, vaan nautitaan kesästä. Niin me ainakin teimme tänään!

 Tänään on ollut kaikin puolin hyvä päivä, sillä möhkis taitaa jättää meidät nyt vihdoin rauhaan. Ikävä kyllä, loputkin perheestä saivat kuitenkin ikävän möhkis taudin itselleen. Tosin pienellä viiveellä kylläkin ja nyt tämä täti alkaa olemaan tyystin kyllästynyt siihen. Viikonlopun aikana olen saanut tuntea hurjaa yh-äitinä olemista. Pyykkäystä, kolmen lapsen vahtimista, torumista, siivoamista, ruuanlaittoa, vaippojen vaihtoa, leikkimistä, ulkoilua, nukuttamista.. Lista vain jatkuu.. ja jatkuu.. Isäntä lähti poikien kesken polkupyöräilemään Turun saaristoa tutuksi ja kotiutuu onneksi tänään. Muksut kun ovat olleet kipeitä, ei ole voinut käydä edes naapurissa kylässä. Viikonloppu on tuntunut siis YLIpitkältä.

Onneksi viikonlopun aikana minulla on ollut ilonani äitini ompelukone. Miten sitä voikaan iloita niin paljon vanhasta ompelukoneesta. Sen avulla olen päässyt muihin ajatuksiin lasten nukkuessa ja saanut sen avulla tehtyä edes jotain.. Jotenkin minusta alkaa tuntua, että nyt olisi aika hankkia vihdoin ja viimein oma kone. Äitini omat hommat saavat vain odottaa vuoroaan, kun kone suruttaa meillä päivin ja öin.

Vähän viiritilausta ja kummipojan täkki on enää tikkausta vaille valmis. En ole pitkään aikaan tehnykkään noin isoa täkkiä ja vähän pelottaa, miten se tikkaaminen onnistuukaan.. Toivottavasti iso mies pitää siitä!



Viime syksynä olin kaivamassa pihaltamme ruusupensasta ylös ja meinasin heittää sen jonnekkin hyvin hyvin kauas. Siitä ei viime vuonna tullut yhtäkään ruusua. Onneksi kuuntelin äitiäni ja jätin ruusupensaan vielä muhimaan paikoilleen. Sillä nyt pensas on kukkinut ihan mahdottoman paljon ihanan tuoksuisia ruusuja. Pensas selvästi näytti minulle, että kyllä täältä vielä tullaan. ;) Lisäksi muutama pioni on näyttäytynyt. Ensi vuonna odottelen niitä innolla lisää!



Ruusuisiin tuoksuihin. Hyvää alkavaa viikkoa!

tiistai 2. heinäkuuta 2013

Hoitotätinä on mukavaa!



Sain meinaan ihanan yllätyksen minun "hoitolapseltani", joka meillä on vieraillut noin kerran viikossa. Hänellä alkoi "kesäloma" ja hoitotädeillehän on tapana tuoda joku pieni muistaminen, eikö? Miten neljävuotias poika osasikaan ostaa ihanan kupin ;) Kiitos L:n porukka!! Nyt tämä näyttää kyllä vahvasti siltä, että toinen tuollainen kuppi on haettava. Kaksin aina kaunihimpi.. vai miten se nyt meni? ;)


Muutamat päivät on menneet takaoven ja sen ympäristön kimpussa. ( Tällainen on meidän tämänhetkinen kaaos, kuva ei ehkä ole maailman kaunein.. ) Aina kun on ollut vain mahdollista isäntä on värkännyt betonihöskän päälle terassia ja takaoven hiomisen jälkeen, keltainen maali sai päälleen, mitäs muutakaan kuin valkoista. Muutama askel pitäisi vielä päällystää, öljyä ja sitten etuoven puolelle sama homma.


Olen myös päässyt taas muutaman askeleen lähemmäs unelmaani. Hiljakseen sitä päin mennään, mutta onneksi aikaa on vielä, koska hetkeen ei uuden makuuhuoneen remontointi ala.. Sain tilaukseen vaaleanpunaisen viirin ja sydämiä joista muutaman lantin saan laittaa taas säästöön. Seuraavaksi alankin tekemään tilkkutäkkiä, jota seitsemänvuotias kummipoikani odottaa.. Nyt ei täkki saa ylleen kyllä vaaleanpunaista tai ruusuja, vaan jotain ihan muuta. :)

Mukavaa heinäkuun alkua!