tiistai 25. maaliskuuta 2014

Oma hetki

Pienemmät lapset unilla
 (vihdoin ja viimein pitkän ja uuvuttavan taistelun jälkeen. Kovin pelkään, että koska päiväunet jäävät vallan pois. Miten minä sitten selviän, kun ei ole edes pientä breikkiä päivässä tästä sirkuksesta??
ja isompi neiti viihtyy omassa huoneessa omassa poni- maailmassa. 
Minulla siis pikkuinen OMA hetki.

Viime viikkoon on mahtunut monenmoista. 
Korvatulehdusta ja kaiken maailman säätöä.
Auton korjauksesta katsastukseen.
Mukavat kahvihetket ystävien kanssa on ollut ihaninta!

Olemme nauttineet aurinkoisesta kelistä
ja alkaneet pestä jo jotain talvivaatteita kesäsäilöä varten. 
Ne ihanat ikkunat on edelleen pesemättä! Huoh!


 Isompi neiti opettaa pikkusiskoaan potkulautailemaan.


 Nyt on muutaman päivän ajan ollut ihan totaalinen ompelu-ällötys. 
Monta hommaa olisi rästissä, mutta nyt ei vain nappaa. 
Ihmeellinen juttu. Toivottavasti innostus tulisi huomenna takaisin.

Ennen tuota "ällötystä" sain tehtyä muutaman viirin ja täkin. 




Ja uutena innostuksena tein meidän pikku miehelle pipon lipan kanssa.
Sen helppo ohje löytyy täältä klik
Lippaan ei tule kovikekangasta vaan ihan paksua puuvilla kangasta. Me like!!


Serkkuplikan tyttö sai hempeää vaaleanpunaista ja beigeä täkkiinsä. 
Hempeä täkki!

Nyt keittämään kahvia ja pelaamaan isomman neidin kanssa lautapelejä, 
ennenkuin hermostuminen nousee. 
Poni- hetki olikin vain pikku leikkihetki.
Nyt taas tarvitaan äitiä! :)

Tiistaita kaikille!

 

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Kevät?

Talvi.
Kevät.
Talvi.
Kevät.

Toppavaattet, kuravaatteet, toppavaatteet, kevätvaatteet. 
Kuravaatteet, toppavaatteet, kuravaatteet, kevätvaatteet.

Tätä meille. 

Naulakko huutaa hoosiannaa, liian paljon vaatteita roikkuu naulakosta.
Liian monta vaatevaihtoehtoa. 
Liian pieni eteinen.
Ja mitään niistä vaatteista ei voi pistää pois, 
koska huomenna voi taas olla ihan eri keli kuin tänään.
Pihalle lähtö tulee jo korvista.
Pienimmät termiitit ovat intoa täynnä kun vain mainitaankin sana "ulos".
Isompaa neitiä saa välillä lahjoa ja kiristää, 
(vaikka näitä ei ilmeisesti saisi käyttää lasten kasvatuksessa)
jotta hän pukee vaatteet päälleen.
Ja välillä sama kuvio toistuu, kun pitäisi mennä ulkoa sisälle.

Kova homma tuo lasten pukeminen ulos.
Tai meillä se ainakin on kaaosta. 
"missä on lapaset, missä kengät?"
"No entäs se sininen huivi.. Jaa se onkin toisella ovella"

Jos meitä pyytää kylään,
kannattaa pyytää tuntia aikaisemmin, niin saavumme joskus ajallaan. :)

Okei, täällä odotetaan vaan niin kovasti kevättä. 
Välillä se antaa kovat pilkahdukset ja toiveet, 
kunnes tulee katala lumi ja kastelee koko maan.

Vaikka tänään lunta olikin aamulla maassa,
löytyi metsän ja pellon reunalta pienet toivonpilkahdukset.
Leskenlehdet.

Ekat leskenlehdet on ollut tapana laittaa pikkuiseen mini- riihimäen purkkiin. 
Söpöjä.

Ja onhan ne karvaiset "otuksetkin" söpöjä.

Ihanaa silti, että aurinko on taas luonamme. 
Vaikka se paljastaa säteillään kaiken "ei niin ihanan"..
Ikkunat, miksi inhoankaan niiden pesua niin kovin?

Pakko kyllä sanoa, että vaikka kuinka säteet paljastaisivat jokaisen termiitin käden jäljen lattiassa, ikkunoissa ja varsinkin telkkarissa, nautin uuden makuuhuoneemme pariovista 
ja niiden antamasta valosta olohuoneeseemme. 
Ihanaa!



 Pieniä iloja!
  Ja suuria unelmia..

Niitä myös sinne teille! 
Mukavaa sunnuntaita!

tiistai 4. maaliskuuta 2014

Laivalla

Kotiin on mukava palailla pikkuisen reissun jälkeen.
Eikä me sen pidemmällä käyty kuin seilaamassa Turun ja Tukholman väliä.
Mutta jo sekin pieni breikki oli mukava.
Vuorokausi pois arjen hulinasta teki ihmeitä.

Syötiin ja herkuteltiin ystäväpariskunnan kanssa.
Höpöteltiin ja naurettiin.


Isovanhemmat saivat viettää laatuaikaa koko meidän katraan kanssa.
Ja olivat selvinneet siitä hyvin.
Iso, iso kiitos kuulu kyllä ehdottomasti heille!  

Mukanani oli vain pikkuinen kamera, joka mahtui sopivasti pikkuiseen laukkuuni.
Tottakai siitäkin oli akku vähissä, mutta muutaman kuvan sait kuitenkin ikuistettua. 

"Uusi" laiva oli kiva nähdä ja sinne pitäisi kyllä ehdottomasti päästä silloin,
 kun olisi lämmin kesäpäivä. 
Kannella ei pystynyt muuta kuin käymään kääntymässä. 
Sen verran kylmä tuuli oli.
Kaikenlisäksi olisi ihanaa, jos reissun aikana jalalla pääsisi koskettamaan Tukholmaa.

Sellainen viikonloppu takana ja uusia reissuja haaveilemaan!

Nyt pitää mennä surisuttamaan ompelukonetta! 
Tiistain jatkoja!