torstai 31. lokakuuta 2013

Autotalli makkariksi-projekti jatkuu..

Nyt on mennyt hurjan monta päivää viimeisestä postauksesta. 
On vain todettava, että ajatukset ovat olleet ihan muualla kuin blogissa. 

Remontti on edennyt taas hieman eteenpäin. 
Rauhallisesti, mutta varmasti ja taloutta tiukasti vahtien.



Seinät on hiottu ties kuinka moneen kertaan ja sain vihdoin luvan pohjamaalata seinät. Oli se kyllä niin vapauttava olo. Jos joku ehdottaa hiomista lähikuukausina, voin kyllä varmasti sanoa että en ole sitä tekemässä.  Pienet ikkunat ovat saaneet myös hiomista ja maalia. Jos sitten ensi kesänä jaksaisi ne hio vielä ulkopuoleltakin.. 

Kattoon valitsimme leveää paneelia, joka ei ole ihan puhtaan valkoista. 


Ja mikä ihanininta. 
Minun ihana tapetti tuli postissa. 
Niin MINUN. 
Voih, kun odotan jo sen seinälle laittamista 


Mieliin on hiipinyt jo Joulu.
Tonttuset alkavat kurkkimaan ikkunoista.. 
Onko lapset ja ÄITI kilttejä. 

Saa miettiä mitä kaikkea tahtoisi kämppään taas laittaa jouluksi.

Ihanaa!!! Joulun odotus on parhainta!





Mutta jos ensin keskitytään Halloweeniin, sillä olemme tänään menossa rakkaiden ystävien järjestämiin lastenkutsuihin. 

Halloweenin hurjaa iltaa kaikille!
 



tiistai 22. lokakuuta 2013

Ompelua ja ompelua..

Jaahas, nyt se on sitten laskeutunut yllemme. 
Iso sadekuuro. Ja kylmä sellainen. 
Niin kylmä, ettei millään viitsisi takan ääreltä poistua. 

Muutamien päivien (lue:joka päivä), olen ommellut jotain. 
Milloin täkkejä, bambia, pupuja, pipoja, viirejä. 
Kova tahti on pidettävä, että varmasti kerkeisi vielä joulumyyjäisiinkin tekemään jotain. Aika loppuu kohta kesken..



   
Bambi ei kyllä ole ollut mikää tilaustyö, mutta kun tuli sellainen fiilis, että sitä on koitettava, ei fiilistä pystynyt estämään. ;) 

Kahteen tilkkutäkkiin olen aplikoinut pöllöt ja yhteen liilaan täkkiin tuli Mekkotehdas-kirjan bambi. Söpönen eikö? 










Nyt tuli vain iso pläjäys ompeluni tuotoksia. 
Olen pahoillani, toivottavasti ette kyllästy täkkien katsomiseen. 
Niitä kun on vain niin mukava tehdä.

Kämpässä ei ole tapahtunut mitään sisustuksellisia asioita, joita kannattaisi mainita. Kämppämme on muutenkin tällä hetkellä aivan mahdottoman kaaoksen vallassa. Pölyä ja roskia on joka puolella ja olen antanut niiden osalta tällä kertaa periksi siihen saakka, kunnes hionta on lopullisesti ohi. 

Hiominen voisi ollakkin jo ohi, ellei saumanauha olisi alkanut minulle temppuilemaan. Olen siis hionnut ja kitannut ties kuinka monetta kertaa. Seuraavaksi otan jonkun osaavan sen tekemään, jollei tämänpäiväiset kittaamiset ole onnistuneet. 

Miksi kittaamiselle ei olla keksitty mitään muuta ratkaisua? 

Mutta näihin ompeluisiin tunnelmiin, toivotan teille kauniita öitä ja sadettomia päiviä!

perjantai 18. lokakuuta 2013

Kirjaloota

Heissan ja mukavaa perjantai ehtoota!



Minulla on lojunut monta vuotta nurkissa vanha loota eli laatikko, jolle olen koittanut keksiä vaikka mitä ominaisuuksia. Ensimmäisen vuoden se taisi oleskella vanhan kodin autotallissa, kunnes se siirtyi uuteen kotiimme. Täällä se toimi hetken kukkalaatikkona ulkona, mutta ei se siihen ollut oikein hyvä ratkaisu. Kukkaset olivat liian matalalla ja vaikka mitä. Puukopaksikin sitä suunnittelin, mutta en edennyt ajatuksessa niin pitkälle, että olisin osannut pienentää rakoja laatikon pohjalla.. 


Nyt kun sain uuden ajatuksen sen mahdollisesta käytöstä, kävin sen jälleen kaivamassa kaiken ryjän alta puuvarastostamme. Seuraavaksi oli suunta "honkkariin" ja rullien ostoon. Rullien kiinnitys ja kirjat sinne.  (Ja ehkä muutama lelukin..)



Meillä on tällä hetkellä niin paljon kirjoja, joten osalle niistä oli keksittävä edes joku pieni säilytyspaikka. Viime aikoina kirjat ovat pöyrineet ties missä. Lattioilla, sohvilla, sängyissä ja vessassa.. Edelleenkin kirjat pyörivät samoilla paikoilla: Lattioilla, sohvilla, sängyissä ja vessassa.. Mutta nyt meillä on joku paikka minne ne viskoa päivän päätteksi. Isommalla neidillä on omat tärkeät kirjat huoneessaan ja pienemmät termiitit saivat nyt laatikon. Nooh, joskus laatikko on kyllä tyhjä kirjoista, kun jompikumpi kaksosista TAI pahimmassa tapauksessa MOLEMMAT ovat hypänneet kyytiin mukaan.. 

  
Katsotaan kuinka kauan loota kestää näiden hurjien menoa..

Tänään sain nähdä miltä näytän kun vanhenen ja hiukseni harmaantuvat.. Olin nimittäin hiomassa makuuhuoneen seiniä. Huh, mikä homma. Ja huomenna jatkuu.. Kyllä se onkin sitten pölyistä hommaa. Toivotaan, että saisimme sen pian pois alta.

Nyt kuitenkin nauttimaan ei niin terveellistä iltapalaa isännän kanssa.
Mukavaa viikonloppua kaikille!



tiistai 15. lokakuuta 2013

Pariovet

Koska syksy ja kosteat ilmat tuolta tulla tupsahti, 
meidän suunnitelmiimme tuli muutos.

Nimittäin tämä..

  
MINUN parioveni!!!

Oih ja voih, kuinka niistä pidänkään. Miehet yhdessä tuumin tulivat kuitenkin siihen tulokseen, että meidän ikkuna kaikesta huolimatta laitettaisi nyt paikoilleen. Seinään tehtäisiin reikä ja ovet pääsisivät kunnia paikalleen. Emme olisi välttämättä saaneet mitenkään huonetta tarpeeksi lämpimäksi ilman tätä toimenpidettä. Kittaus ja maalaaminen olisivat menneet mönkään ilman kosteuden takia. Nyt onkin sitten jännää miten hionta tästä eteenpäin onnistuu, niin ettei koko meidän kämppä olisi hiontapölyn vallassa.. Muovia vain hurjasti ovien eteen, eikös?


Tästä siis lähdettiin liikkeelle. Viimeiset hetket ennen reijän tekemistä. Lauantaina kun lapset oltiin saatu nukkumaan, minun hommani alkoi. 

Kittaaminen. 

Aluksi homma ei meinannu luistaa ollenkaan, mutta katsotaan miltä tilanne näyttää hiomisen jälkeen. 

Pienempi neiti on ollut erittäin kipeä muutamien päivien ajan, joten hiominen on saanut odottaa vuoroansa.




 Mutta nyt on kittaamiset tältä kohtaa suoritettu. Katsotaan kuinka monta kerrosta lisää seinät vielä vaativat ja odotankin jo pohjamaalauksen aikoja. Sitten alkaakin tulemaan jo näkyvää pintaa esille. Jei!

Vaikka vanhat autotallin ikkunat ovat melko pienet, olemme isännän kanssa niistä erittäin iloisia. Kuinka paljon ne tuovatkaan valoa olohuoneeseemme. Jossain vaiheessa niidenkin pinta on tulossa valkoiseksi.

Tänään suunnitelmissa oli tehdä serkulleni muutama piponen. 
Toisin kävi.
Mikään ei luonannut. Ei sitten mikään. 
Ompelukone kränttyili.
Lanka katkeili.
Pitsi ei ollut yhteistyökykyinen.
Silloin on vain todettava, että jätetään homma huomiselle.

Joten, 
kauniita öitä ihanat!




keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Tahtoisin toivoa..

sinulle, 
jotain oikein hyvää. 
Enkeli (pupun) siipien havinaa ja 
iloa onnea hyvää. 




  Vaalea pupu enkeli lähti pikkuisen neidin ristijäisiin. 
Hameen helmassa kirjailtu ristijäispäivä muistuttaa ihanasta päivästä <3  

Ihanaista päivänjatkoa kaikille!




tiistai 8. lokakuuta 2013

Sammalta, suklaata ja löpinää

Sammal on kyllä tällä hetkellä mun uusi ystäväni. :) Voisin lykätä sitä joka purkkiin ja kippoon ja ujuttaa sinne tuhansia kynttilöitä. (Isäntä kyllä kielsi minua iskemästä niitä kynttilöitä) Ja voi kun siitä osaisi tehdä kransseja. Kesällä työkalupakki sai lobeliat kukkimaan, nyt sen vuoro on pitää sammaleet kauniina. Kanervia voisi laittaa sinne myös lisukkeeksi..
 Mutta pikkuinen talo saa toimia tämän hetken somisteena.



 
Jestas, miten nopeasti viikonloppu hurahtaa ohitse. Vaikka arkiset askareet eivät varsinaisesti muutu muulla tavalla kuin isännän töihin lähdöllä. Viikko on lähtenyt kovalla ryminällä eteenpäin. Ellen ole ommellut pupusia tai täkkejä, olen leikannut neljään tulevaan täkkiin tilkkuja. Huh, mikä urakka.

Välillä, jos tämä äiti ei ole täysillä mukana lasten menoissa, on tulos tämä.. Kyllä, tätä tapahtuu edelleen joka päivä ja monta kertaa. Koskahan tuo pieni mies uskoo, että tuhkaluukkuun ei kuulu lykätä sormiaan?!!? Onneksi kuumalla hän on ymmärtänyt pitää näppinsä erossa takasta.


Ja hei, pitkästä aikaa minä koitin taas leipoa. Tällä kertaa ihan hyvällä tuotoksella. Mitäpäs muutakaan kuin minun herkkuani suklaata, mutta vain kakun muodossa. Ja pakko myöntää, se oli ihan helppo ohje. Joten jokainen pystyisi siihen. Mutta tulipas ainakin käyttöä minun kakkuvuualleni jonka hamstrasin alesta. 







Maistuis varmaa sullekki! ;)



keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Autotalli-projekti osa neljä

Heissan! 
Nyt on ollut pitkääkin pidempi tauko kirjoittelussa. Monta asiaa on tapahtunut, ikävää ja ei niin ikävää. Nyt alkaa kuitenkin elämä näyttämään taas hivenen paremmalta.



Autotalli makkariksi- projekti on edistynyt tasaiseen tahtiin. Ison kiitoksen saamme antaa kyllä omalle isälleni ja appiukolle, jotka jaksavat työpäivänsä jälkeen ajaa meille ja tehdä perheellemme lisätilaa. Viime viikolla muurari kävi tekemässä yhden päivän työt seinän kanssa ja sai seinän muurattua umpeen. Pientä sävyeroa on havaittavissa laastissa, mutta olemme silti tyytyväisiä. Nyt ei keltaisista autotallin ovista ole tietoakaan.


Miehet joutuvat tällä hetkellä hyppimään ikkuna-aukosta sisätiloihin hommiin, koska emme vielä tahdo puhkaista seinää olohuoneeseen pariovia varten. Pyrimme tekemään kaikki hionta ja pölyhommat siihen vaiheeseen, että sisälle niitä ei tulisi. Varsinkaan kun noita heikko keuhkoisia tapauksia on tässä perheessä enemmän kuin laki sallisi. 

Nyt talli/makkari on siinä vaiheessa, että melkein kaikki levytykset on tehty. Ainoastaan pariovien seinä vaatii vielä järjestelyitä. 




Tänään olemme saaneet nauttia ihanan kirpakkaasta syyskelistä. Pienemmät ipanat ovat tutkineet lehtiä, (joita meillä on ihan hurjan paljon. Luulen että meidän puutarhuri taitaa olla lomalla) ja isommat (lisälapsi oli tänään jälleen hoidossa) ovat riehuneet pihalla sotaukkojen ja petshoppien kanssa. Illemmalla menimme vielä ihanan ystäväni ja hänen muksujen kanssa heidän pellolleen pienelle iltaretkelle. Kyllä kahvi ja pipparit vaan maistuvat niin paljon paremmalta tuolla ulkoilmassa. 



Joskohan huomenna olisi sellainen päivä, että tuo varastossa lojuva harava tarttuisi käteen ja sujauttaisi nuo tippuneet lehdet pois näkyvistä? ;) 

Syksyisen kirpakasta loppuyötä kaikille!