tiistai 15. lokakuuta 2013

Pariovet

Koska syksy ja kosteat ilmat tuolta tulla tupsahti, 
meidän suunnitelmiimme tuli muutos.

Nimittäin tämä..

  
MINUN parioveni!!!

Oih ja voih, kuinka niistä pidänkään. Miehet yhdessä tuumin tulivat kuitenkin siihen tulokseen, että meidän ikkuna kaikesta huolimatta laitettaisi nyt paikoilleen. Seinään tehtäisiin reikä ja ovet pääsisivät kunnia paikalleen. Emme olisi välttämättä saaneet mitenkään huonetta tarpeeksi lämpimäksi ilman tätä toimenpidettä. Kittaus ja maalaaminen olisivat menneet mönkään ilman kosteuden takia. Nyt onkin sitten jännää miten hionta tästä eteenpäin onnistuu, niin ettei koko meidän kämppä olisi hiontapölyn vallassa.. Muovia vain hurjasti ovien eteen, eikös?


Tästä siis lähdettiin liikkeelle. Viimeiset hetket ennen reijän tekemistä. Lauantaina kun lapset oltiin saatu nukkumaan, minun hommani alkoi. 

Kittaaminen. 

Aluksi homma ei meinannu luistaa ollenkaan, mutta katsotaan miltä tilanne näyttää hiomisen jälkeen. 

Pienempi neiti on ollut erittäin kipeä muutamien päivien ajan, joten hiominen on saanut odottaa vuoroansa.




 Mutta nyt on kittaamiset tältä kohtaa suoritettu. Katsotaan kuinka monta kerrosta lisää seinät vielä vaativat ja odotankin jo pohjamaalauksen aikoja. Sitten alkaakin tulemaan jo näkyvää pintaa esille. Jei!

Vaikka vanhat autotallin ikkunat ovat melko pienet, olemme isännän kanssa niistä erittäin iloisia. Kuinka paljon ne tuovatkaan valoa olohuoneeseemme. Jossain vaiheessa niidenkin pinta on tulossa valkoiseksi.

Tänään suunnitelmissa oli tehdä serkulleni muutama piponen. 
Toisin kävi.
Mikään ei luonannut. Ei sitten mikään. 
Ompelukone kränttyili.
Lanka katkeili.
Pitsi ei ollut yhteistyökykyinen.
Silloin on vain todettava, että jätetään homma huomiselle.

Joten, 
kauniita öitä ihanat!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti