Lääkekaappi

Vanhempani kävivät jokusen aikaa sitten jälleen isäni kotopaikalla ja pelastivat minulle taas yhden aarteen. Vanhan lääkekaapin. Pienen odottelun jälkeen isäntä lykkäsi sen vihdoin seinään kiinni. Olisin kovasti tahtonut aarteeni vessaan, mutta se ei yksinkertaisesti vain mahtunut sinne. Nyt ihana lääkekaappi pääsi kodinhoitohuonetta piristämään. Ja kaikki "ei sallittu" on korkeuksissa meidän kahdelta pikku naperolta.

Mutta suuri voih.. Missä se ihana lämmin ilma viipyy? Sitä odotellaan kovin. Se saisi viedä mukanaan nuo inhottavat räkätaudit joita nyt taas joka torpassa tuntuu olevan. Meidän perheessä punaisia neniä on ollut jo ihan tarpeeksi koko talven. Nyt saisi jo riittää. Terassi huutaa pikkuisia leikkijöitä, kahvittelijoita ja grillaajia. Mutta kylmä tuuli on vienyt fiiliksen tyystin. Noh, jos huomenna olisi jo huomattavasti mukavampi ilma. 

Viikonloppu on mennyt hurahtaen sukuloiden ja kotona oleillen. Ja kaiken huipuksi minä, joka en ole ollenkaan puutarha ihminen, kävin kaivamassa kahdeksan vanhaa marjapensasta ylös ja hävitin ne tontiltamme. Nyt olisikin vuorossa mullan kuskaaminen monttuihin ja ruohikon kylväminen. Mutta kyllä se oli sen arvoista. Nyt näyttää takapiha jo hieman mukavammalta. Hommaa on kuitenkin etu- ja takapihalla ihan riittämiin. Vielä ei tuo puutarha-innostus iskenyt minuun, mutta pikkuhiljaa.. 

 

Mukavaa alkavaa viikkoa!