perjantai 3. huhtikuuta 2015

Pääsiäinen


Pitkän mietiskelyn ja pohdinnan jälkeen päätin kuitenkin piipahtaa vielä täällä. 
Olen nimittäin harkinnut, että jos jättäisi tämän kirjoittelun ja bloggauksen..
ainakin hetkeksi. 

Elämä on melko hektistä juuri nyt. 
Vaikka vielä en ole muualla "kuin" kotona.

Termiitit pitävät omaa kohellustaan ja välillä tuntuu että päivät ovat ihan super raskaita.
Ihan vain tämä arkinen aherrus.

Nyt kun aurinko on alkanut näyttämään paistettaan
(aina silloin tällöin
käteni hamuilevat kameraa käteensä. 
Mutta sitten todellisuus iskee ja tajuan, 
että joka ikinen nurkka, 
sohva ja lattia ovat täynnä leluja, vaatteita, piirustuksia..
Listaa voisi vain jatkaa ja jatkaa.

Sitä mukaa kun siivoan, sitä enemmän kaaosta syntyy.
Välillä hyväksyn asian että "tämä on nyt tätä, ruuhka vuosia",
mutta välillä huomaa että se sama "vanha nainen" kuin aina ennenkin,
ei vain kestä yhtään
oman kämpän sekamelskaa.

Joten, välillä ei vain kiinnosta ottaa mitään kuvia. 
Vaikka aurinko ja ihana tuleva kevät antaisivatkin siihen mahdollisuuden.
Koska välillä kuvaus vaatisi ihan mahdottoman ponnistuksen siivoukseen ja tavaroiden "raijjaamiseen".

Päätän olla kuvaamatta. 
Ja sitten tajuankin, että viime postauksesta on kulunut..
päiviä, viikkoja ja jopa kuukausia.

Mutta, täällä sitä ollaan. 
Kevättä odottelemassa.

Monta rautaa tulessa.. Omassa päänupissani.
Taas jälleen kerran. 
 

 Termiitit rakastavat nykyään leffaa "Räyhä Ralf".
Sitä voitaisi katsoa päivästä toiseen ja monta kertaa päivässä. 
Uskomatonta miten noinkin pienet jaksavat keskittyä jo pitkään elokuvaan ja
 nauravat isoon ääneen sen kohtauksia.

Tilkkutäkkejä on tullut ommeltua nyt kovin vähän. 
En ole edes tainnut näyttää täkkejä, jotka lähtivät rakkaan ystäväni värikkäille lapsille jo ennen JOULUA.



Pieni tuleva vauva sai myös pupua kainaloon sekä täkkiä sänkyynsä. 


Sain minä joku aika sitten tehtyä isommalle neidille uuden täkin.
Pidin kovasti hänen edellisestä täkistään, 
mutta harmituksekseni tein siitä hitusen liian pienen. 
Asia vaivasi minua sen verran, että pienempi neiti sai vanhan ja isompi neiti sai isomman.

 


 
Olin ajatellut tekeväni täkistä jo vähän muuta kuin vaaleanpunaista, 
mutta neiti halusi ehdottomasti sitä täkkiin mukaan.
Lisämausteena hieman vihertäviä kankaita. 

Ja melkein unohdin..
Juhlani olivat onnistuneet. 

Päivä oli mitä mahtavin.
Laulua, tanssia, ruokaa, kahvia, seurustelua ja hurmaavaa kakkua.
Mustavalko teema oli ihana. 
Ja ihana H valmisti taas huimaavan kakun juhliin sopivaksi.


Päivässä oli niin monta muistettavaa, että unohdin tietysti kamerani kotiin.
Onneksi edes muutamia kuvia sai ikuistettua kännykän kameralla. 

Mutta nyt me laitamme saunan päälle ja 
toivotamme kaikille oikein rauhallista pääsiäistä kaikille!

Palataan.. taas joskus!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti